Maahanmuuttotilastojen karu totuus, josta vaietaan

Suomessa on vuosikausia puhuttu maahanmuutosta rikkaus- ja hoivakriisin pelastajana. Meille tarjoillaan virallisia tilastoja, joiden mukaan kaikki on hallinnassa ja integraatio etenee. Mutta kun virallisia lukuja alkaa rapsuttaa pintaa syvemmältä, paljastuu todellisuus, joka on kaukana juhlapuheista. Kyse ei todellakaan ole vain sopeutumisvaikeuksista, vaan järjestelmällisestä veronmaksajien kukkaron kuormittamisesta ja turvallisuustilanteen rajusta romuttumisesta.

Työllisyystilastojen suuri kupla

Julkisuudessa viljellään mielellään tiettyjen ryhmien 30–40 prosentin "työllisyysasteita". Kuulostaa ehkä jo sinänsä matalalta niin kuin pitääkin, mutta todellisuus on vielä paljon synkempi. Tiesitkö, että virallisessa tilastoinnissa riittää, että teet yhden ainoan tunnin töitä viikossa, jotta sinut lasketaan "työlliseksi"?

Kun tästä tilastotempusta riisutaan pois osa-aikaiset hanttihommat, pakotetut alustatalouden Wolt-kuskit ja starttirahojen ja muiden tukien varassa pyörivät nimelliset yrittäjät, jäljelle jää karu totuus. 

Pysyvässä, kokopäiväisessä ja itsensä elättävässä palkkatyössä olevien osuus humanitaarisesta maahanmuutosta (kuten Irakista ja Somaliasta) on hälyttävän pieni. Erityisesti näistä maista tulleiden naisten kohdalla itsenäinen työllisyys on ensimmäisinä vuosina vain vaivaista 2–5 prosentin luokkaa. Valtaosa elää koko elämänsä täysin suomalaisen veronmaksajan rahoittamien sosiaalitukien varassa vuodesta toiseen.

Lisäksi joka neljäs vanki on jo ulkomaalainen.

Samaan aikaan kun taloudellinen huoltosuhde sakkaa, myös turvallisuusjärjestelmä natisee liitoksissaan. Suomen vankiloissa istuvien ulkomaalaisten määrä on räjähtänyt historialliseen ennätykseen. Jopa 23,7 prosenttia eli lähes joka neljäs Suomen vankiloissa istuva vanki on ulkomaan kansalainen.

Kun katsotaan vankiloiden kansalaisuustilastoja, vuodesta toiseen kärjessä roikkuvat samat maat: Viro, Romania, Irak ja Somalia. Uusina nousijoina listoille ovat kiilanneet Albania ja Liettua, mikä kertoo suoraan kansainvälisten huumeliigojen lonkeroiden ulottumisesta Suomeen.

Mistä nämä ulkomaalaiset vankilassa istuvat?

* Huumausainerikokset (49 %): Lähes puolet ulkomaalaisista istuu huumeiden vuoksi.

* Seksuaalirikokset (21 %): Joka viides ulkomaalainen vanki on tuomittu seksuaalirikoksesta, listatuista eritoten irakilaiset ja somalit 

* Henkirikokset (10 %): Kymmenesosa on syyllistynyt kaikkein vakavimpiin väkivallantekoihin.

Veronmaksaja kuittaa luonnollisesti laskun molemmista päistä.

Suomen vankilat kärsivät parhaillaan ennennäkemättömästä yliasutuksesta, ja tästä kasvusta peräti 80 prosenttia selittyy suoraan ulkomaalaisten vankien määrän lisääntymisellä. Ja mikä parasta: siinä missä virolaiset tai romanialaiset rikolliset pyritään edes jollain aikataululla siirtämään kotimaidensa vankiloihin, Irakin ja Somalian kaltaisten maiden kohdalla tämä on mahdotonta. Toimivien palautussopimusten puuttuessa suomalaiset maksavat heidänkin vankilavuotensa täysimääräisesti täällä.

On aika lopettaa silmien sulkeminen. Suomen maahanmuuttopolitiikka ei ole luonut pelastajia, vaan se on luonut massiivisen taloudellisen ja turvallisuuteen liittyvän laskun, jonka tavallinen suomalainen veronmaksaja joutuu joka ikinen päivä kuittaamaan.

Nuorisorikollisuuden uusi aalto on myös varsinainen hyökyaalto.

Taloudellisten menetysten lisäksi maahanmuuton epäonnistuminen näkyy suoraan Suomen katukuvassa turvattomuuden kasvuna. Poliisin viralliset tilastot ja rikosraportit osoittavat, että katuryöstöt ja nuorisojengien tekemä väkivalta ovat lisääntyneet merkittävästi suurissa kaupungeissa. Näissä rikoksissa korostuu erityisesti toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten, lähinnä Irakista ja Somaliasta tulleiden nuorten miesten huomattava yliedustus. Kyse ei ole enää pelkästä syrjäytymisestä, vaan suoranaisesta katukulttuurista, valinnasta, jossa väkivallalla ja merkkivaatteiden ryöstämisellä haetaan statusta. Poliisin mukaan tekijöiden ikärasitus painottuu yhä nuorempiin, ja tekoihin liittyy usein nöyryyttävää väkivaltaa sekä teräaseiden käyttöä, mikä on muuttanut suomalaisten kaupunkikeskustojen ilmapiiriä pysyvästi vaarallisemmaksi.

Tästä kaikesta seuraa valtava elinkaarikustannus: miljoonalasku per nuppi.

Kun siirrytään katukuvasta valtiontalouden suuriin linjoihin, peittely käy mahdottomaksi. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja muiden riippumattomien taloustutkijoiden tekemät elinkaarikustannuslaskelmat paljastavat humanitaarisen maahanmuuton todellisen hinnan. Tutkimusten mukaan keskimääräinen Lähi-idästä tai Afrikasta tuleva humanitaarinen maahanmuuttaja muodostuu elinaikanaan Suomen julkiselle taloudelle satojen tuhansien, jopa yli miljoonan euron nettohaitaksi. Tämä johtuu siitä, että ryhmän maksamat tuloverot ja kulutusverot jäävät olemattomiksi suhteessa heidän kuluttamiinsa palveluihin – kuten eliniän pituisiin sosiaalitukiin, jatkuviin kotouttamistoimiin, terveydenhuoltoon ja oikeusjärjestelmän kuormitukseen. 

Hoivakriisin ratkaisemisen sijaan hyysäysjärjestelmä on luonut pysyvän taloudellisen alijäämän, jota tulevat suomalaiset sukupolvet joutuvat paikkaamaan omasta selkänahastaan.

Kansalaisille tiedoksi: Punkki ei jätä päätään ihoonne, te senkin hätähousut

Suomalaista kesäisyyttä vaivaa vuodesta toiseen kollektiivinen mielisairaus, jota voitaisiin kutsua punkkihysteriaksi. Kun tämä viheliäinen hämähäkkieläin onnistutaan vihdoin repimään irti verinahasta, alkaa perheenisäntien ja -äitien keskuudessa raivokas suurennuslasilla tiiraileminen. Huuto on valmis: ”Apua, sen pää jäi ihoon! Haetuta pappi ja lakimies!”

Valitettavasti joudun tuottamaan teille pettymyksen. Huolenaiheenne on nimittäin täydellinen fysiologinen mahdottomuus.

## Opintomatka biologiaan: Punkilla ei ole päätä

Aloitetaan oppitunnilla, joka teidän olisi pitänyt sisäistää jo peruskoulun tarkkailuluokalla: punkilla ei ole päätä. Sillä ei ole pitkää kaulaa, pulleita silmiä, hörökorvia eikä pyöreää suurta aivokoppaa, joka voisi kaulan napsahtaessa poikki jäädä ihoonne hautumaan.

Se osa, joka teihin porautuu, on punkin imukärsä (hypostomi). Kyseinen elin on niin mikroskooppisen pieni, että jos se joskus harvoin katkeaakin irrotuksessa, ette huomaa sitä ilman elektronimikroskooppia. Se tumma piste, jota luulette punkin pääksi, on pelkkä hikinen veriruven alku tai oman raivokkaan nyhtämisenne aiheuttama ruhje. Pieni pää on kyllä edelleen kiinni punkin vartalossa. 

## Antakaa kropan hoitaa, älkääkä sorkkiko

Vaikka tämä millimetrin murto-osan pituinen kärsänpätkä sinne lihaan jäisikin, se ei ole mikään salamurhaa yrittävä vieraan valtion salainen agentti.

* Se ei eritä viruksia, bakteereita tai muitakaan myrkkyä.

* Se ei voi levittää tauteja, sillä sylkirauhaset lähtivät muun punkin mukana jo roskiin.

* Elimistönne puskee sen aikanaan ulos aivan kuten tavallisen puutikun.

Suurin emämunaus, jonka voitte tilanteessa tehdä, on kaivaa esiin ompeluneula tai ruosteiset sivuleikkurit ja alkaa kaivertaa ihoanne verille. Siinä touhussa ette pelasta itseänne borrelioosilta, vaan aiheutatte itsellenne aivan tavallisen mutta monin verroin vaarallisemman ja täysin itseaiheutetun verenmyrkytyksen.

## Milloin saa soittaa ambulanssin?

Hysteria päistä ja kärsänpätkistä on turhaa, mutta punkkien levittämät taudit ovat toki todellisia. Niitä ei kuitenkaan diagnosoida sillä perusteella, miltä puremakohta näyttää viisi minuuttia irrotuksen jälkeen.

Puhdistakaa alue ja jättäkää se rauhaan. Jos kahden tai neljän viikon kuluessa ihoon ilmestyy yli viisisenttinen, laajeneva punainen rengas tai teille nousee mystinen kuume, silloin on syytä raahautua lääkäriin. Siihen asti voitte lopettaa sen ihonne repimisen ja palata takaisin grillaamaan makkaraa ja hakkaamaan puolisoa.

------------------------------

Luotettavaa lisätietoa punkkipaniikin keskelle:

* Katso Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot ja faktat punkkien levittämistä taudeista.

* Lue Terveyskirjaston viralliset ohjeet puremakohtien tunnistamiseen ja hoitoon.

* Seuraa reaaliaikaista punkkitilannetta Turun yliopiston Punkkiliven sivuilta ja lähetä päättömät punkkisi tutkijoille.

Miksi sinä olet masentunut ja miksi harrastuksesi ja lomamatkasi ovat pelkkää teatteria

Me elämme historian suurimmassa huijauksessa, ja juuri sinä olet sen maksaja.

Oletpa sitten uupunut, ahdistunut, masentunut tai tarvitset perjantaisin pullon viiniä selvitäksesi hengissä seuraavaan viikkoon, onneksi olkoon: olet terve. Sinun aivosi reagoivat juuri niin kuin niiden kuuluukin reagoida tähän luonnottomaan ja sairaaseen ympäristöön. Tragikoomisinta on, että sinä luulet vian olevan itsessäsi. Luulet, että olet masentunut, koska tililläsi on liian vähän rahaa tai koska et ole edennyt urallasi tarpeeksi nopeasti. Sinua on huijattu luulemaan, että oireesi on sairauden syy – ja että lääke muka löytyy samasta myrkyllisestä kaivosta, joka sinut alun perinkin myrkytti.

Herää. 

Ongelmasi ei johdu taloussuhdanteista, tilisi saldosta tai liian lyhyestä meditaatiohetkestä. Ongelmasi alkoi 10 000 vuotta sitten.

Suuri petos nimeltä maanviljely

Ihmiskunta teki historiansa suurimman virheen, kun se jätti metsästäjä-keräilijän vapaan ja nautinnollisen elämän ja siirtyi maanviljelyyn. Siinä silmänräpäyksessä me vaihdoimme 15 tunnin työviikon, aidon yhteisöllisyyden ja vapauden elämään, joka perustuu aitauksiin, omistamiseen ja alistamiseen.

Syntyi käsite: "Tämä maa on minun, ei sinun."

Syntyi ylijäämää, ja sen myötä syntyivät ne ensimmäiset rikkaat päättäjät – loiset, jotka alkoivat hallita muiden työn tuloksia.

Me hylkäsimme kumppanuuden luonnon kanssa ja julistauduimme sen herroiksi. Samalla meistä tuli omien järjestelmiemme viheliäisiä orjia.

Nykyinen kapitalismi on vain tämän saman ikivanhan virheen huippuunsa viritetty, digitaalinen versio. Se on järjestelmä, joka vaatii rajattomalta planeetalta eksponentiaalista kasvua ja muuttaa kaiken – ihmisen mielen, puhtaat vedet, lapsuuden ja vanhuuden – pelkäksi raaka-aineeksi, jolla ruokitaan kasvottoman äärettömän ahneen pääoman pohjatonta vatsaa.

Harrastuksesi ja lomasi ovat pahaisia laastareita avohaavoihin

Ja mitä tekee moderni ihminen, kun tämä koneisto jauhaa hänen mielensä silpuksi? Kun hän masentuu, kun hän ahdistuu? Hän ostaa. Ainakin haluaa ostaa. Luulee ostaneensa liian vähän. Ja liian halpaa romua. Verrattuna naapuriinsa.

Koko moderni kulutusyhteiskunta on nerokas, pervo mekanismi: se tekee sinusta ensin sairaan, vieraantuneen itsestäsu ja tyhjän, ja myy sitten sinulle romua tuon tyhjyyden täyttämiseksi. Sinun harrastuksesi, thaimaanmatkasi, uusi sähköautosi ja kalliit merkkivaatteesi eivät ole merkki menestyksestä. Ne ovat anestesiaa. Ne ovat epätoivoisia, kalliita laastareita valtaviin, vuotaviin avohaavoihin. Ne ovat lyhyitä dopamiiniruiskuja, joiden ainoa tarkoitus on pitää sinut toimintakykyisenä seuraavaan maanantaiaamuun saakka, jotta voit palata takaisin sorvin ääreen tuottamaan lisää voittoa sijoittajille.

Me matkustamme askeettiselle mökille ja luxuslomakohteisiin maailman ääriin paetaksemme sitä todellisuutta, jonka olemme itse rakentaneet. Se on säälittävää teatteria.

Ja se järjestelmän suurin voitto: syy on yksin sinun

Kaikkein pelottavinta on järjestelmän kyky pestä kätensä syyllisyydestä. Kun ihminen lopulta murtuu tämän jatkuvan suorittamisen, yksinäisyyden ja keinotekoisen stressin alla, yhteiskunta ei katso peiliin. Se katsoo sinua.

Sinulle kerrotaan, että masennuksesi on "kemiallinen epätasapaino aivoissasi". Sinulle sanotaan, että sinun pitää käydä terapiassa oppimassa "resilienssiä" tai syödä pillereitä, jotta hymyilisit taas avokonttorissa. Syy vieritetään aina yksilön niskaan: et vain yritä tarpeeksi, et ole tarpeeksi tehokas, et osaa ajatella positiivisesti. Syöt väärin.

Miksi? Koska jos järjestelmä myöntäisi, että miljoonien ja taas miljoonien ihmisten massamasennus johtuu rakenteista, rakenteita pitäisi muuttaa. Ja sehän ei sovi pääomalle. 

Pääoma haluaa sinun uskovan, että olet viallinen, jotta jatkaisit rahan palvomista ja oravanpyörän pyörittämistä siinä toivossa, että seuraava palkankorotus pelastaa sinut.

Voin luvata: se ei pelasta. Meidän biologiamme ja hermostomme kaipaisivat tiivistä merkityksellistä heimoa, vapaata oleilua puhtaassa luonnossa ja hetkessä elämistä ilman toisen vuosineljänneksen tulostavoitteita ja romun haalimista. 

Niin kauan kuin suuri enemmistö kieltäytyy näkemästä tätä verhoa ja luulee pahaa oloaan pelkäksi rahapulaksi, tämä saatanallinen koneisto jatkaa kulkuaan – kunnes se tuhoaa meidät kaikki.