Suomessa on vuosikausia puhuttu maahanmuutosta rikkaus- ja hoivakriisin pelastajana. Meille tarjoillaan virallisia tilastoja, joiden mukaan kaikki on hallinnassa ja integraatio etenee. Mutta kun virallisia lukuja alkaa rapsuttaa pintaa syvemmältä, paljastuu todellisuus, joka on kaukana juhlapuheista. Kyse ei todellakaan ole vain sopeutumisvaikeuksista, vaan järjestelmällisestä veronmaksajien kukkaron kuormittamisesta ja turvallisuustilanteen rajusta romuttumisesta.
Työllisyystilastojen suuri kupla
Julkisuudessa viljellään mielellään tiettyjen ryhmien 30–40 prosentin "työllisyysasteita". Kuulostaa ehkä jo sinänsä matalalta niin kuin pitääkin, mutta todellisuus on vielä paljon synkempi. Tiesitkö, että virallisessa tilastoinnissa riittää, että teet yhden ainoan tunnin töitä viikossa, jotta sinut lasketaan "työlliseksi"?
Kun tästä tilastotempusta riisutaan pois osa-aikaiset hanttihommat, pakotetut alustatalouden Wolt-kuskit ja starttirahojen ja muiden tukien varassa pyörivät nimelliset yrittäjät, jäljelle jää karu totuus.
Pysyvässä, kokopäiväisessä ja itsensä elättävässä palkkatyössä olevien osuus humanitaarisesta maahanmuutosta (kuten Irakista ja Somaliasta) on hälyttävän pieni. Erityisesti näistä maista tulleiden naisten kohdalla itsenäinen työllisyys on ensimmäisinä vuosina vain vaivaista 2–5 prosentin luokkaa. Valtaosa elää koko elämänsä täysin suomalaisen veronmaksajan rahoittamien sosiaalitukien varassa vuodesta toiseen.
Lisäksi joka neljäs vanki on jo ulkomaalainen.
Samaan aikaan kun taloudellinen huoltosuhde sakkaa, myös turvallisuusjärjestelmä natisee liitoksissaan. Suomen vankiloissa istuvien ulkomaalaisten määrä on räjähtänyt historialliseen ennätykseen. Jopa 23,7 prosenttia eli lähes joka neljäs Suomen vankiloissa istuva vanki on ulkomaan kansalainen.
Kun katsotaan vankiloiden kansalaisuustilastoja, vuodesta toiseen kärjessä roikkuvat samat maat: Viro, Romania, Irak ja Somalia. Uusina nousijoina listoille ovat kiilanneet Albania ja Liettua, mikä kertoo suoraan kansainvälisten huumeliigojen lonkeroiden ulottumisesta Suomeen.
Mistä nämä ulkomaalaiset vankilassa istuvat?
* Huumausainerikokset (49 %): Lähes puolet ulkomaalaisista istuu huumeiden vuoksi.
* Seksuaalirikokset (21 %): Joka viides ulkomaalainen vanki on tuomittu seksuaalirikoksesta, listatuista eritoten irakilaiset ja somalit
* Henkirikokset (10 %): Kymmenesosa on syyllistynyt kaikkein vakavimpiin väkivallantekoihin.
Veronmaksaja kuittaa luonnollisesti laskun molemmista päistä.
Suomen vankilat kärsivät parhaillaan ennennäkemättömästä yliasutuksesta, ja tästä kasvusta peräti 80 prosenttia selittyy suoraan ulkomaalaisten vankien määrän lisääntymisellä. Ja mikä parasta: siinä missä virolaiset tai romanialaiset rikolliset pyritään edes jollain aikataululla siirtämään kotimaidensa vankiloihin, Irakin ja Somalian kaltaisten maiden kohdalla tämä on mahdotonta. Toimivien palautussopimusten puuttuessa suomalaiset maksavat heidänkin vankilavuotensa täysimääräisesti täällä.
On aika lopettaa silmien sulkeminen. Suomen maahanmuuttopolitiikka ei ole luonut pelastajia, vaan se on luonut massiivisen taloudellisen ja turvallisuuteen liittyvän laskun, jonka tavallinen suomalainen veronmaksaja joutuu joka ikinen päivä kuittaamaan.
Nuorisorikollisuuden uusi aalto on myös varsinainen hyökyaalto.
Taloudellisten menetysten lisäksi maahanmuuton epäonnistuminen näkyy suoraan Suomen katukuvassa turvattomuuden kasvuna. Poliisin viralliset tilastot ja rikosraportit osoittavat, että katuryöstöt ja nuorisojengien tekemä väkivalta ovat lisääntyneet merkittävästi suurissa kaupungeissa. Näissä rikoksissa korostuu erityisesti toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten, lähinnä Irakista ja Somaliasta tulleiden nuorten miesten huomattava yliedustus. Kyse ei ole enää pelkästä syrjäytymisestä, vaan suoranaisesta katukulttuurista, valinnasta, jossa väkivallalla ja merkkivaatteiden ryöstämisellä haetaan statusta. Poliisin mukaan tekijöiden ikärasitus painottuu yhä nuorempiin, ja tekoihin liittyy usein nöyryyttävää väkivaltaa sekä teräaseiden käyttöä, mikä on muuttanut suomalaisten kaupunkikeskustojen ilmapiiriä pysyvästi vaarallisemmaksi.
Tästä kaikesta seuraa valtava elinkaarikustannus: miljoonalasku per nuppi.
Kun siirrytään katukuvasta valtiontalouden suuriin linjoihin, peittely käy mahdottomaksi. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja muiden riippumattomien taloustutkijoiden tekemät elinkaarikustannuslaskelmat paljastavat humanitaarisen maahanmuuton todellisen hinnan. Tutkimusten mukaan keskimääräinen Lähi-idästä tai Afrikasta tuleva humanitaarinen maahanmuuttaja muodostuu elinaikanaan Suomen julkiselle taloudelle satojen tuhansien, jopa yli miljoonan euron nettohaitaksi. Tämä johtuu siitä, että ryhmän maksamat tuloverot ja kulutusverot jäävät olemattomiksi suhteessa heidän kuluttamiinsa palveluihin – kuten eliniän pituisiin sosiaalitukiin, jatkuviin kotouttamistoimiin, terveydenhuoltoon ja oikeusjärjestelmän kuormitukseen.
Hoivakriisin ratkaisemisen sijaan hyysäysjärjestelmä on luonut pysyvän taloudellisen alijäämän, jota tulevat suomalaiset sukupolvet joutuvat paikkaamaan omasta selkänahastaan.
