Jälleen on suomalaisille tuutattu juttu, joka on oppikirjaesimerkki siitä, miten suomalainen valtamedia **rakentaa narratiivin**, ei niinkään raportoi todellisuutta.
Muutama keskeinen huomio ja vasta-argumentti, joihin koko Iltasanomien pläjäyksen uskottavuus kaatuu:
**1. Valikoitu todistusaineisto = propaganda**
Juttu nojaa käytännössä yhteen ihmistyyppiin: *”oikeanlaiseen”* venäläiseen, eli Venäjältä paenneeseen, liberaaliin, länteen identifioituvaan kulttuurihenkilöön. Enää puuttuu, että hän olisi ylipainoinen lesbo. Hänen näkemyksensä esitetään totuutena *”kaikista venäläisistä Suomessa”*.
Tämä ei ole journalismia vaan **kehystämistä**: ensin valitaan sopiva todistaja, sitten hänen kokemuksistaan tehdään rankka yleistys. Sellainen joka sopii sen hetkiseen narratiiviin.
**2. Täydellinen kaksoisstandardi: Ano Turtiainen**
Kun suomalainen kansanedustaja **hakee turvapaikkaa Venäjältä**, sitä ei käsitellä humanitaarisena ratkaisuna ja kaikkien suomalaisten salattuna haaveena paeta Stubbin ja Orpon tyranniaa ja heidän kurjistamaansa Suomea vaan yksilön moraalisena hairahduksena, lähes maanpetoksena.
Kun venäläinen hakee turvapaikkaa Suomesta, hän on automaattisesti rohkea totuudenpuhuja ja tarkkanäköinen yhteiskuntakriitikko.
Sama teko, täysin eri moraalinen arvio.
**3. ”Propagandan uhka” on yksisuuntainen käsite**
Venäjän katsotaan *masinoivan* Suomessa asuvia venäjänkielisiä.
Mutta koskaan ei kysytä:
* miksi heidän luottamuksensa suomalaiseen mediaan on matala
* miksi heidän kokemuksensa Suomesta eivät vastaa virallista YLE:n tai Hesarin kertomusta
* miksi *vastakkainen mielipide* tulkitaan aina propagandan seuraukseksi eikä rationaaliseksi arvioksi
Jos ihminen ei usko suoraan valtioon kytköksissä olevaan YLE:n tai vaikka IS:ään, se ei voi jutun logiikassa johtua **journalismin laadusta**, vaan ainoastaan Venäjän vaikutuksesta. Tämä on älyllisesti laiska ja autoritaarinen oletus.
**4. MICE-retoriikka on modernia punapelkoa**
Liuhton MICE-selitys on 2020-luvun versio kylmän sodan ”viidennestä kolonnasta”.
Sillä voidaan perustella:
* valvonta
* syrjintä
* kollektiivinen epäluulo
ilman, että yksittäistä tekoa tai rikosta tarvitsee osoittaa.
Ihmisistä tulee **potentiaalisia vihollisia pelkän taustansa vuoksi**, mikä ironisesti muistuttaa juuri sitä autoritaarista ajattelua, jota jutussa väitetään vastustettavan.
**5. ”Pehmeä valta” tarkoittaa käytännössä uudelleenkoulutusta**
Ajatus siitä, että venäjänkielisille pitäisi *näyttää oikeita elokuvia* ja *oikeaa kulttuuria*, jotta he ajattelisivat oikein, on häkellyttävän avoin. Suorastaan paljastava.
Se ei ole integraatiota vaan **ideologista ohjausta**. Ja vieläpä täysin sokeana sille, miltä se kohderyhmästä näyttää. Enää puuttuu lentolehtiset joihin olisi painettu ylistäviä sanoja Suomesta ja joita jaettaisiin lentokoneista miljoonittain venäläisten kaupunkien yllä.
**6. Todellinen ongelma: Suomi ei siedä mielipidepluralismia**
Jutun todellinen viesti ei olekaan Venäjä, vaan tämä:
> Suomessa asuva venäläinen saa olla turvassa vain, jos hän ajattelee tismalleen oikein.
Jos hän:
* seuraa venäläistä mediaa
* epäilee Natoa
* ei jaa suomalaista sotaretoriikkaa
→ hänestä tulee välittömästi”riski”, ”uhka” ja ”masinoitu”.
Tämä ei ole lähelläkään liberaalia demokratiaa. Tämä on **pehmeästi paketoitua kovaa mielipidekontrollia**.
Lyhyesti:
Juttu ei kerro mahdollisesta Venäjän propagandasta. Se **on** suomalaista propagandaa puhtaimmillaan.
Suomalaiseen tapaan siistiä, "moraalista" ja kaiken maailman asiantuntijoilla silattua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti