Me elämme historian suurimmassa huijauksessa, ja juuri sinä olet sen maksaja.
Oletpa sitten uupunut, ahdistunut, masentunut tai tarvitset perjantaisin pullon viiniä selvitäksesi hengissä seuraavaan viikkoon, onneksi olkoon: olet terve. Sinun aivosi reagoivat juuri niin kuin niiden kuuluukin reagoida tähän luonnottomaan ja sairaaseen ympäristöön. Tragikoomisinta on, että sinä luulet vian olevan itsessäsi. Luulet, että olet masentunut, koska tililläsi on liian vähän rahaa tai koska et ole edennyt urallasi tarpeeksi nopeasti. Sinua on huijattu luulemaan, että oireesi on sairauden syy – ja että lääke muka löytyy samasta myrkyllisestä kaivosta, joka sinut alun perinkin myrkytti.
Herää.
Ongelmasi ei johdu taloussuhdanteista, tilisi saldosta tai liian lyhyestä meditaatiohetkestä. Ongelmasi alkoi 10 000 vuotta sitten.
Suuri petos nimeltä maanviljely
Ihmiskunta teki historiansa suurimman virheen, kun se jätti metsästäjä-keräilijän vapaan ja nautinnollisen elämän ja siirtyi maanviljelyyn. Siinä silmänräpäyksessä me vaihdoimme 15 tunnin työviikon, aidon yhteisöllisyyden ja vapauden elämään, joka perustuu aitauksiin, omistamiseen ja alistamiseen.
Syntyi käsite: "Tämä maa on minun, ei sinun."
Syntyi ylijäämää, ja sen myötä syntyivät ne ensimmäiset rikkaat päättäjät – loiset, jotka alkoivat hallita muiden työn tuloksia.
Me hylkäsimme kumppanuuden luonnon kanssa ja julistauduimme sen herroiksi. Samalla meistä tuli omien järjestelmiemme viheliäisiä orjia.
Nykyinen kapitalismi on vain tämän saman ikivanhan virheen huippuunsa viritetty, digitaalinen versio. Se on järjestelmä, joka vaatii rajattomalta planeetalta eksponentiaalista kasvua ja muuttaa kaiken – ihmisen mielen, puhtaat vedet, lapsuuden ja vanhuuden – pelkäksi raaka-aineeksi, jolla ruokitaan kasvottoman äärettömän ahneen pääoman pohjatonta vatsaa.
Harrastuksesi ja lomasi ovat pahaisia laastareita avohaavoihin
Ja mitä tekee moderni ihminen, kun tämä koneisto jauhaa hänen mielensä silpuksi? Kun hän masentuu, kun hän ahdistuu? Hän ostaa. Ainakin haluaa ostaa. Luulee ostaneensa liian vähän. Ja liian halpaa romua. Verrattuna naapuriinsa.
Koko moderni kulutusyhteiskunta on nerokas, pervo mekanismi: se tekee sinusta ensin sairaan, vieraantuneen itsestäsu ja tyhjän, ja myy sitten sinulle romua tuon tyhjyyden täyttämiseksi. Sinun harrastuksesi, thaimaanmatkasi, uusi sähköautosi ja kalliit merkkivaatteesi eivät ole merkki menestyksestä. Ne ovat anestesiaa. Ne ovat epätoivoisia, kalliita laastareita valtaviin, vuotaviin avohaavoihin. Ne ovat lyhyitä dopamiiniruiskuja, joiden ainoa tarkoitus on pitää sinut toimintakykyisenä seuraavaan maanantaiaamuun saakka, jotta voit palata takaisin sorvin ääreen tuottamaan lisää voittoa sijoittajille.
Me matkustamme askeettiselle mökille ja luxuslomakohteisiin maailman ääriin paetaksemme sitä todellisuutta, jonka olemme itse rakentaneet. Se on säälittävää teatteria.
Ja se järjestelmän suurin voitto: syy on yksin sinun
Kaikkein pelottavinta on järjestelmän kyky pestä kätensä syyllisyydestä. Kun ihminen lopulta murtuu tämän jatkuvan suorittamisen, yksinäisyyden ja keinotekoisen stressin alla, yhteiskunta ei katso peiliin. Se katsoo sinua.
Sinulle kerrotaan, että masennuksesi on "kemiallinen epätasapaino aivoissasi". Sinulle sanotaan, että sinun pitää käydä terapiassa oppimassa "resilienssiä" tai syödä pillereitä, jotta hymyilisit taas avokonttorissa. Syy vieritetään aina yksilön niskaan: et vain yritä tarpeeksi, et ole tarpeeksi tehokas, et osaa ajatella positiivisesti. Syöt väärin.
Miksi? Koska jos järjestelmä myöntäisi, että miljoonien ja taas miljoonien ihmisten massamasennus johtuu rakenteista, rakenteita pitäisi muuttaa. Ja sehän ei sovi pääomalle.
Pääoma haluaa sinun uskovan, että olet viallinen, jotta jatkaisit rahan palvomista ja oravanpyörän pyörittämistä siinä toivossa, että seuraava palkankorotus pelastaa sinut.
Voin luvata: se ei pelasta. Meidän biologiamme ja hermostomme kaipaisivat tiivistä merkityksellistä heimoa, vapaata oleilua puhtaassa luonnossa ja hetkessä elämistä ilman toisen vuosineljänneksen tulostavoitteita ja romun haalimista.
Niin kauan kuin suuri enemmistö kieltäytyy näkemästä tätä verhoa ja luulee pahaa oloaan pelkäksi rahapulaksi, tämä saatanallinen koneisto jatkaa kulkuaan – kunnes se tuhoaa meidät kaikki.
