Mediassa ja politiikassa on nykyään vain yksi sääntö: älä jätä kansalle vaihtoehtoja. Kun maailmassa tapahtuu jotain, sille määritellään yksi ainoa oikea selitys ja hyväksytty termistö. Tämä yksinkertaistaa ajattelua, mutta ennen kaikkea se ohjaa sitä.
Otetaan esimerkki. Ensin oli "Ukrainan kriisi", sitten "Venäjän hyökkäys", lopulta "brutaali hyökkäyssota". Joka askeleella vaihtoehdot kapenivat, ja nyt jopa naapurin vähämielinen Pertti, joka ennen puhui "Ukrainan tilanteesta", käyttää samoja sanoja kuin poliitikko tai Helsingin Sanomien pääkirjoitus – vaikkei ole varma, mitä "brutaali" edes tarkoittaa.
Tässä on logiikka. Jos halutaan, ettei kansa ajattele liikaa, annetaan valmiiksi pureskellut sanat. Ei ole "Venäjän ja lännen välistä valtapolitiikkaa", ei "geopoliittista kriisiä", on vain "hyökkäyssota". "Brutaali" sellainen. Ei ole "maahanmuuttopolitiikan ongelmia", on vain "rasismi". Ja luonnon tuho ei johdu siitä, että väestöä on liikaa ja kulutusjärjestelmä sairasta – ei, syy on "hiilidioksidipäästöissä", jotka ratkeavat sillä, että maksat vähän enemmän sähköstäsi.
Kun keskustelu rajoitetaan hyväksyttyihin termeihin, ihmiset alkavat käyttämään niitä kuin huomaamattaan. Mieti vaikka seuraavaa: toimittaja työntää mikrofonin Juupajoen perusmummon suuhun ja kysyy Venäjästä. Jos mummo mutisee jotain "sodasta" tai "Ukrainan tilanteesta", sitä ei koskaan päästetä ulos. Mutta jos hänelle syötetään sanat "brutaali hyökkäyssota" ja "julma diktaattori" niin *hups*, se on otsikoissa. Entä jos mummo ei vain suostu käyttämään oikeita sanoja? Ei hätää, editoidaan vähän. Narratiivi pysyy puhtaana.
Sama kaava toistuu muuallakin. Ei kysytä, haluaako joku maahanmuuttoa, vaan ilmoitetaan, että se on välttämätöntä ja hyvä asia. Ei keskustella, onko sukupuolella biologista perustaa, vaan todetaan, että "sukupuolentutkimuslaitoksen parrakkaat naiset ovat jo päättäneet asian". Tosin vain silloin, kun se sattuu sopimaan narratiiviin – transsukupuolisuus on todellista biologiaa, mutta sukupuoli muuten on sosiaalinen konstruktio. Logiikka? Ei tarvita, kun on oikeat sanat.
Ja se tärkein: Länsi on aina oikeassa. Kun Nato pommittaa, se on "vakauttava operaatio". Kun Venäjä tekee jotain, se on "joukkotuho". Kun USA masinoi vallankaappauksen, se on "demokratian edistämistä". Kun Venäjä tukee kapinallisia, se on "hybridisodankäyntiä".
Mutta kyse ei ole faktoista. Kyse on siitä, että ihmisten ajattelu pidetään hallinnassa. Annetaan kansalle valmiit sanat, ja heidän mielensä seuraa perässä. Ja jos joku kehtaa puhua eri termeillä, hän on väärässä ja hänet pitää vaientaa.
Se, mitä nyt kutsutaan "sanomisen vastuuksi" tai "väärän tiedon torjumiseksi", on vain uusi versio vanhasta pelistä: kontrolloi kieltä, niin kontrolloit todellisuutta. Ja kansa pysyy ruodussa.
Seuraavaksi? Ehkä "työttömyys" muuttuu "muutoksen mahdollistamaksi vapaudeksi". Ehkä "väestöräjähdys" on "moninaisuuden lisäämistä". Ehkä "luonnon tuhoaminen" on vain "kestävä kehitys". Tai ehkä nämä termit ovat jo käytössä.
Ja kaikki toistavat näitä. Koska vaihtoehtoja ei anneta.